lauantai 29. huhtikuuta 2017

Pop up treenit - luopuminen ja ohitukset

Tänään koettiin taas uusia asioita, meillä oli ekaa kertaa treenit haukkuvaarassa Ellin opastuksella. Ajattelin, että ehkä omille hermoille ja koiralle kivempi ennen varsinaisia valmennuskertoja kokea edes kerran uusi paikka ja se, että on monia koiria samassa tilassa tekemässä samoja asioita. Kuten osasinkin odottaa että kaikkia rakastavalle pikku-Freyalle se oli aluksi ihan hirveää, kun ei saanutkaan leikkiä ja temmeltää muiden kanssa. Vähän piti huudella yhdelle vuoden ikäiselle koiralle jonka kanssa huomasin jo koirien katsekontaktista, että niillä olis natsannu jutut heti yksiin. Muuten se oli onneksi hiljaa vaikkakin odotustilanteissa piti vähän piipata, malttoi onneksi myös vaan maata ja katsella.

Ensimmäiseksi tehtävänä oli saada koiran kanssa kontakti nimeä sanomalla. Aluksi Freyalla oli vaikeuksia keskittyä ja se oli lähinnä kiinnostunut muista koirista varsinkin jos ne tuli liian lähelle, mutta kyllä sieltä alkuhuuman jälkeen irtosi hyviäkin pätkiä. Meille on haastavinta toiset koirat, yksin ei ole mitään ongelmaa varsinkaan sisällä, ei ulkonakaan jos siellä ei kummempia häiriöitä tapahdu. Freya on tosi oma-alotteinen katsekontaktin kanssa lenkilläkin, mutta paljon se ottaa vielä häiriöö jos samassa tilassa on muita ja sitä pitää kyllä paljon harjoitella. Itse olisi alusta asti pitänyt kiinnittää enemmän huomioo siihen, että hihnassa ei saa moikkailla, nyt panostetaan siihen ja koulutetaan myös nuo naapurin mummot ja papat olemaan tulematta luokse oman koiransa kanssa flexi pitkällä.. Uskon, että paljon auttaa parin viikon päästä alkava viikottainen pentuvalkka samaisessa paikassa ja Äänekoskella alkava koirakoulu johon aiotaan myös osallistua aina kun töiltä pääsee. kun rutiinia tulee ja tottuu ajatukseen, että treeneissä treenataan ei leikitä.

  • Nimeä ei saa hokea paljon ja turhaan, se menettää merkityksensä
  • Toimintaa pitää vahvistaa vaihe vaiheelta isommissa häiriöissä
  • Koiran "kaikista parhaat asiat" - ympyrän sisällä tulisi olla ohjaaja, kaikki muu tukee sitä (lelut, toiset koirat, ihmiset, kaikki mikä kiinnostaa koiraa) eikä toisinpäin.
  • Mieti kriittisesti, miten haluat koiran eri tilanteissa käyttäytyvän. Mm. miten se aloittaa leikin tai miten moikataan ihmisiä. Hihnan lukon auetessa ei sännätä suoraan vauhtiin vaan odotetaan lupaa. Eikä ihmisiä vasten hypitä vaan odotetaan kontaktissa lupaa päästä moikkaamaan. 


Toisena tehtäväksi saatiin mennä kyykkyyn selkä koiraan päin ja koiran piti tulla oma-alotteisesti luokse ilman ääni, katse tai namiapuja, se meiltä sujui jo tosi hyvin ja Freya kerta kerralta tuli nopeammin luokse eteen.

Kolmantena Luopuminen, Koira ei saa syöksyä namille päättömästi vaan sen pitää ansaita se kontaktilla  kehu  palkka. Molemmissa käsissä oli nami, koira edessä ja kädet nyrkissä vierekkäin sopivalla korkeudella koiraan nähden. Aluksi Freya yritti kaapia ja nuolla namia kädestä, mutta pari kertaa ääniavun kanssa se hokasi idean ja tarjosi itse katsetta jolloin sai namin. 
Sama teema jatkui harjoituksella missä laitettiin muovilautanen maahan ja siihen pari namia houkuttimeksi, koira tuli pitää sopivalla etäisyydellä, että se ei saa kaahittua lautasta. Aina kun koira itse kääntyi vähänkin pois nameilta → palkka kohti ohjaajaa. Meiltä sujui yllättävän hyvin, muutaman kerran se meni lautasen luo, palkkasin heti kun käänsi päänsä pois ja nopeasti tarjosi ite kontaktia tulemalla eteen istumaan. Tehtiin jopa löysällä hihnalla ihan lautasen vieressä, hieno pentu <3

  • Tärkeitä harjoituksia joita kannattaa ottaa oppiin myös kotona useammin
  • Nami ei saa olla tavoite, että kunhan vain namin saan ei ohjaajalla ole väliä.

Viimeisenä harjoituksena tehtiin ulkona ohitusharjotusta kulkemalla pitkää ympyrää jonossa hyvin välimatkoin. Meille myös haastavinta, mutta ei toki mahdotonta. Hienosti tuli hyviä katseita eikä huomio ollut ihan kokoaikaa edellä menevässä ja pari pidempääkin pätkää ihanan tiiviillä katsekontaktilla, vitsit miten mahtava pentu. Vaikka Freya on malttamaton ja se pursuaa energiaa, kokoajan olis niiin ihana tehdä, mennä ja viipottaa. Meni meidän eka kerta treeneissä tosi hyvin ja tottakai varsinkin tuon ikäselle pennulle nuo tilanteet on aluksi aina haastavia. Millään en malttais odottaa enskertaa! Joka onkin todennäköisesti eka kisapentuvalmennus, jos ei keritä sitä ennen toiselle pop up - treenille.



Ollaan me keritty vähän muutakin touhuamaan. 22 päivä lauantaina oli Äänekoskella tapahtuma jossa Ala-Keiteleen Kennelkerho esitteli 20 eri koirarotua, lupauduin menemään Freyan kanssa aussie-edustukseksi. Tapahtuma oli mukava, paljon ihmisiä ja lämmin sää. Monet tuli kyselemään minkälainen rotu aussie on ja rapsuttelemaan pentua - mikä sopi Freyalle paremmi kuin hyvin. Pari pikkutyttöä sai Freikusta hyvän kaverin. Moikattiin uusia koira-tuttavuuksia. Löysi se myös sielunveljen Nekku-bortsusta jonka omistajan kanssa vaihdettiinkin numerot jotta koirat pääsee joskus paremmin toistensa kanssa touhuamaan. Kaikenkaikkiaan todella positiivinen kokemus ja tosi mielelläni oon mukana näissä kerhon järkkäämissä jutuissa myös jatkossa.


Viime sunnuntaina käytiin kimppalenkillä Vilpun, Venlan, Kasvis-Aijan ja mummokoirien kanssa. Oli mukava taas nähdä kaikkia. Seuraavana päivänä maanantaina meillä oli Venlan ja Vilpun kanssa uimakerta varattu Aquabarksille Jyväskylään. 

Kuva Aija Tanskanen

Kokemus oli kaikille uusi ja oli tosi jännä nähdä miten pennut suhtautuu ekaa kertaa ikinä veteen ja uimiseen. Hallissa kaikui, oli kosteaa ja tietysti isoin elementti oli iso allas täynnä vettä. Molempia hieman jännitti rampilta laskeutua veteen, mutta tosi hienosti ne omatoimisesti alkoi uimaan pienen mietiskelyn jälkeen. Odottelin altaan toisessa päässä ja kutsuin Freyaa luokse, siitä se jatkoi laitaa pitkin uittajan kanssa. kolmesti se ui puolikkaan kierroksen ja sai paljon kehuja uittajalta miten nopeasti pentu hoksasi tyylin, laidoillekkaan ei yritetty kivuta kertaakaan. Hyvä uimari, ehkä meidän ensikesän vepe-leiri ei oo yhtään pois suljettu. Treeniä vaan ja pian sitä päästäänkin luonnonvesiin harjoittelemaan. Rankkaa, mutta hyvää liikuntaa myös pienille pennuille.




Ihanaa koirien täyteistä Vappua kaikille <3

2 kommenttia:

  1. Kiva postaus, ja tämä sun blogi on tosi hyvä! Ei kyllä ainakaan vähennä jatkuvaa koirakuumetta ;)

    VastaaPoista
  2. Ompa kiva kuulla 😊 voin uskoa, krooninen tauti..😁 eikä se koiran hankkiminenkaan juuri auta kun niihin jää koukkuun!

    VastaaPoista