perjantai 31. maaliskuuta 2017

tavoitteet 2017

Eka vuosi on kaiken opettelua ja normaalin elämän käytöstapoja varsinkin, pentuna olemista, leikkimistä ja hauskanpitoa. Mutta tavotteita pitää aina olla ja tietysti parhaaseen pyrkiä. Kaikki ei varmasti valmiiksi tuu (paitsi sisäsiisteys toivottavasti), mutta siitä on hyvä jatkaa mikä nyt vuoden aikana saadaan edes alulle. Varmasti jotakin puuttuu, tulee vuoden varrella lisää tai muuttuu, mutta tässä nyt tämänhetkiset mietteet mitä päälimmäisenä on mielessä. Ihan kaikkia itsestäänselvyyksiä en listaa, tulisi hirveän pitkä 😂

Tavoitteet mulle
  • Oppia lukemaan Freyaa erinlaisissa tilanteissa
  • Opetella olla stressaamatta liikaa
  • Haku harrastus tutuksi ja lajituntemus kuntoon
    • Maalimiehenä oleminen ja muiden koirien käytös tutuksi
    • Tuulensuunnat ja metsässä kulkeminen
  • sama Tokossa, rutiini kaikkeen mitä tehään.

Tavoitteet Freyalle
  • Sisäsiisteys kuntoon
  • Työskentely myös häiriössä paremmaksi
  • Valkkapaikka kisapenturyhmässä
  • Vähintään yksi harrastus tokon lisäksi
    • Tokoon rutiini molemmille
    • Kontakti kuntoon
    • Rauhoittuminen sillon kun ei olla kentällä tekemässä
    • ALO-liikkeet
    • Ylempien luokkien liikkeitä alulle
    • Tiivis seuruu
    • Perusasento hyväksi
  • Ohitukset (koirat) neutraaleiksi, aina ei ole pakko päästä haistelemaan tai leikkimään.
  • Haku-treeniä niin usein kun mahdollista
    • Rutiini
    • Orientaatio aina kun astutaan metsään, haku-moodi päälle ja muu unohtuu.
    • Maalimies kiinnostavaksi, mutta liiallinen innokkuus maalilla neutraaliksi.
    • Ilmaisun alkeita erikseen
    • Rauhalline odottaminen
    • Tottis + Esine-etsintä
  • Leikissä irti päästäminen
  • Uusia temppuja, mm. Kurre, kieppi, kieri, tassu. Ym.
  • Nosework alkeita
  • Mätsäreihin harjoittelemaan esim. Terralle
 






Lue lisää...

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Tutkimusmatkailua Äänekoskella

Vielä viimeviikolla valittelin miten ärsyttävää on, kun ei tunne kaupunkia eikä tiedä parhaita paikkoja koiran kanssa liikkumiseen jos alkaa perus kävelytiet maistua puulta, en edes tiedä missä täällä on pururata (:D) helpostihan senkin saisi selville, mutta pointti varmaan tuli selväksi. Noh, kysyvä ei tieltä eksy ja sain vinkkejä muilta koiraihmisiltä ihan huikeista paikoista missä voi koiran kanssa mennä vapaana tai hihnassa. Viime keskiviikkona otettiin Freyan kanssa neuvosta vaari ja lähdettiin kohti Suolahtea, tuota pahamaineista sivukylää. Jos Äänekoski on mulle vielä vieras niin vielä vieraampi on Suolahti. Navigaattorin avulla me kuitenkin löydettiin Sirkkaharju. Paikanpäälle ajoi n. 15 minuuttia, eli ei ollenkaan paha. Ekana vastaan tuli eläinten hautausmaa jonka luona oli iha pakko käydä, täytyy sanoa, että kauniimpaa hautuumaata eläimille en oo nähnyt. Hoidettu ja ilmiselvästi rakkaudella pidetty. 
Jatkettiin kohti hiekkakuoppia ja sirkkalampea. Ihanaa metsää ja leveää tietä missä oli kelkoilta ja mopoilta ajo kielletty. Suosittua lenkkeilyseutua koiraihmisille ja Freyakin sen huomasti, koska aika-ajoin katosi korvat päästä, niin kivoja hajuja kaikkialla mitkä ihan tyystin vei huomion.













Toinen paikka missä käytiin eilen ekan kerran oli Äänemäki, yksi reitti lähtee ihan laskettelumäen kupeesta pikkuisena tienä josta haarautuu monia eri polkuja. Eilen mentiin mäen päälle kovalantien kautta. Sieltä näki kauas ja maisemat oli kyllä hienot. Mutta kyllä siinä kovempaakin rallikuskia olis hirvittänyt ajella sitä jyrkkää ja pitkää mäkeä autolla ylös.. Puolessa välissä meinasin luovuttaa ja valua takaisin, ihan kaameeta peilijäätä ja uraa koko tie. Kyllä oli nissani taas koetuksella. Ensikerralla viisaampi ja suosiolla jättää auton alas niin kauan kunnes on sulaa :D Äänemäen alapuolella kiertää metsäpolkuja ja maastopyöräreittejä pitkin poikin, niitä on kiva kierrellä. Metsä on aukeeta ja hankikanto kelillä siellä voi oikeastaan käppäillä ihan missä huvittaa, kun ei upota. Tuota kovalantietä kun ajelee eteenpäin niin löytää kuulemma hyvän uimapaikan koirille, se täytyy kyllä korkata kun jäät lähtee ja ilma lämpenee. Mitä ilmeisimmin Freya on vesipeto ainakin vesikupilla leikkimisen huomioon ottaen.. Oon huomannut, että yli puolet siitä ei päädy pennun suuhun vaan tassujen kautta lattialle.

Freya haluaisi olla pystykorva














Vielä on paikkoja täälläkin suunalla missä täytynee käydä heti kun liikenee aikaa ja aurinkoa. Vaikka täällä ei niitä rallattelu peltoja olekkaan mitä taas pohjanmaalta löytyy, niin sitäkin hienompia ja parempia lenkkipolkuja ihanien metsien keskellä. Yks parhaista asioista tässä koira-arjessa on se, kun saa kirjaimellisesti istahtaa keskellä metsää ja nauttia auringosta, leikkiä pennun kanssa ja vaan olla. Olishan se yksin aika tympeetä ja outoa istua lumihangessa tekemättä mitään.
Lue lisää...

torstai 23. maaliskuuta 2017

Vilppu ja Freya kaupungissa

Tänään on vapaapäivä, lämmin aurinko ja mikä parasta - ihanaa seuraa Venlasta ja Vilpusta, Freyan veljestä. Sovittiin treffit yhdeksitoista Jyväskylään sokkarin eteen missä hetki juteltiin pentujen painiessa onnellisena ihmisten iloksi. Hupaisa kaksikko täytyy sanoa :D Monet ihmiset ihasteli ja tuli juttelemaan vähän väliä pitkin meidän keskustaseikkailua. Oon aika varma, että monen päivää piristää hirveästi se että saa paijjata pentua ja hetken jutella koirista, musta on ihanaa, että niinkin pieni asia voi oikeesti olla iso juttu jonkun päivään. 

Käveltiin aluksi pitkin katuja kohti matkakeskusta, hieman oli hankaluuksia eteenpäin pääsemisessä pentujen leikkimishalujen takia. On siitä jo pari viikkoa kun viimeksi näkivät niin vähemmästäkin sitä on vaan painit mielessä eikä mikään tylsä kiltisti käveleminen. Matkiksella käveltiin eteisen läpi missä puhallin pauhasi ja oli outo reikänen kumimatto, eikä ne haitannut yhtään. Oli ihmisvilinää, liikennettä, melua keskustan aukion radiosta (vai mikä lie asia onkaan mistä kuuluu mainoksia ym. juttua:D) ja pyöräilijöitäkin, kaikki mitä vastaan tuli otettiin vastaan mitään sanomatta ja rohkeasti.  Kahvila Muistossa käytiin hetken istumassa välipalalla, pennutkin sai kinkunpalat ja vettä, iso plussa koiraystävällisestä palvelusta. Varmasti mennään joskus uudestaan ja voin vaan suositella muillekkin koiraihmisille ketkä kahvihetkeä halajaa! Positiivista oli myös se, että roskia ei syöty maasta eikä hihnassa sinkoiltu minne sattuu ihmisten keskellä, loppuajasta molemmat pennut malttoi jo kävellä ilman toisessa roikkumista, joten voisi sanoa, että ihan huippu reissu. Lopuksi pennut pääsi vielä harjulle juoksemaan ja painimaan energiaansa pois. Niin mahtavaa, että on koiran kautta saanut uusia ihania tuttavuuksia joista on iso tuki ja seura.













Tänään käytiin myös ulkoilemassa Äänemäen huipulla meille molemmille uusien tyyppien kanssa, Äänekoskelaisen aussieharrastajan ja hänen kahden koiran kanssa. Ihania kaikki, toinen koirista oli jopa yhtä feikki-bortsu mitä Freya, mustavalkoisen värityksensä kanssa. Aluksi isot ja innokkaat koirat vähän pelotti ja ei iha uskaltanut raisuilla mukana, mutta tosi nopeesti Freya lähti mukaan leikkiin ja alkoi jopa sanomaan takasin pienen pienellä haukullaan :D Oli ihana seurata kolmikon juoksentelua ja leikkiä ja sitä miten hyvin kersa sopi joukkoon. Tänään pennut täyttää 10 viikkoa, niistä kasvaa yhä rohkeempia ja kauniimpia koiran alkuja. Parin viikon päästä on eka rokotus, todella outoo ajatella, että sillon tuokin pentu on jo varmaankin kaks kertaa yhtä iso mitä nyt. 
Lue lisää...

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

ensimmäinen viikonloppu Ähtärissä

Perjantaina siis pakkasin koiran ja kamat autoon ja suunnattiin nissanin nokka kohti etelä-pohjanmaata. Olin oottanut tätä viikonloppua ihan ylipaljon koska ekaa kertaa kaikki lähimmät kaveritkin näkis pennun ja toisinpäin. Aluksi hieman stressasin sitä, että onkohan nyt liikaa kaikkea häppeninkiä parissa päivässä, mutta nyt kun miettii niin ihan turhaan pelkäsin, että Freya jotenkin stressaisi kaikkea tätä uutta. Jos joku niin se on varmaa, että tuo ei mikään herkkis ole :D 
Perjantaina nähtiin ekaa kertaa Iida ja Iines koira, jonka kanssa edellisen postauksen leikkikuvatkin on. Iines on aluksi hieman epävarma uusien koirien kanssa ja pitää ääntä, mikä sitten toi Freyalle vähän epävarmuutta alkuun eikä ne oikeen osannut ihan samalla seisomalla olla toistensa kanssa, mutta kun lauantaina lähdettiin pidemmän kaavan mukaan ulos ja kuvailemaan niin heti näki, että ne piti toisistaan, paini ja juoksenteli kuin vanhat tutut.
Perjantaina käytiin myös kylässä Pauliinalla jolla on vanhaenglanninlammaskoira Sirkka. Iso ja karvainen mutta ehkä maailman kiltein koira. Hieman huvitti, kun raukka pentu ei alkuun huomannut sirkkaa ja kun he tulivat ulos hämärään vastaan niin säikähti vähän kun huomasi sen. Alkujärkytyksen jälkeen iso koira vaikutti Freyasta oikein mukavalta ja leikkiin olis halunnut molemmat ryhtyä. Sirkan kanssa tutustuminen oli hieman rauhallisempaa ja ehkä nopeampaa, kun se itse oli hiljainen ja rauhallinen niin se toi sitten pennullekkin varmemman olon heti.

Tavattiin myös perhoskoira Tifiä joka on hieman äkeemmän puoleinen narttuja kohtaan, eikä siedä liian lähelle tulemista. Oli silti tosi hieno huomata, että vaikka pariin kertaa kersallekkin ärähdettiin ja käskettiin kauemmaksi, niin se ei alistu tai ole häntä koipien välissä-meiningillä. Se toimii tosi rohkeasti muiden kanssa eikä alkujännityksen tai säikähdyksenkään jälkeen jää päälle mitään paineita. Kenenkään kanssa ei tapella ja vaikka tuon ikäisen pennun pitää vielä opetella käytöstapoja leikkiessä ja yleisessä olemisessa vieraiden koirien kanssa, niin kyllä sai taas ylpeä olla. Ihmiskontakteista on varmaan turha edes mainita, tuolle kun ei ole väliä onko se vastaantuleva tuntematon mummo tai joku mun hyvä ystävä - kaikki on ihania ja kivoja :D



Majailtiin tää viikonloppu meillä kotikotona, missä asuu Tikru-kissa. Vaikka se on elänyt yli puolet elämästään koiran kanssa niin Freya on ensimmäinen pentu kuka sen kanssa on näinkin pitkään ollut saman katon alla ja täytyy sanoa, että yllätyin kummankin käytöstä suuresti -  hyvällä tavalla. Heti ensinäkemältä kumpikaan ei sen suuremmin lähestynyt tai näyttänyt minkäänlaisia reaktioita, mikä on hyvä. Pikkuhiljaa ne silmäili toisiaan ja nyt on jo muutaman kerran nuuskineet nenät vastakkain. Vaikka Freya osaa olla raisu toisien koirien kanssa ja pyytää niitä paljon leikkimään niin kissan kohdalla se on tosi lunki, se ei hyöki eikä juoksentele sen perään eikä sen takia kissallakaan ole ollut tarvetta nostella karvoja tai pitää ääntä. Se on oikeastaan todella rennosti pennun kanssa vaikka on vanha ja pidempään elänyt ilman koirakaveria. Yöt nukuttiin silti varmuuden vuoksi ovi kiinni ja eläimet eri puolilla. Pariin kertaan on saanut muisuttaa, että kaikkea ei tarvitse maistaa tai ottaa suuhun. Ollaan eilen ja tänään käyty metsässä ja pellolla tunnin verran ulkoilemassa, saatu nauttia ihanasta kevätilmasta ja auringosta. Ollaan käyty myös Tuurin Mustissa & Mirrissä ja löydettiin pennulle Rukan heijastinliivi vielä kevääksi, kun illat on tosi pimeitä ja kun koirakin on musta niin on hyvä olla joku turva silläkin. Hintaa olin vain 8 euroa kun Rukkaa oli sopivasti puoleen hintaan. Pentupaketissa oli lahjakuponkeja joten lunastettiin ne myös samalla. Hirveästi tekisi mieli jäädä tänne ja jatkaa vapaaviikonloppua pidempään, mutta velvollisuudet ja keski-suomi kutsuu.
Lue lisää...

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Uusia ystäviä

Viikonloppua on vietetty Ähtärissä tavaten paljon uusia ihmisiä ja eläimiä, kaikkia on rakastettu ja alkujännityksen jälkeen on hyvin leikitty. Tänään oltiin kuvailemassa ja ulkoiluttamassa Iines chihuahuaa ja Freyaa lähimetsässä kaverin kanssa. Ihana nähdä miten ne nautti toistensa seurasta ja kokonsa puolesta vielä sopii toisilleen hyvin painikaveriksi. Toisen kaverini Sirkka-lampuri jota käytiin eilen moikkaamassa on sen verran iso, että pennun pitänee kasvaa vielä kymmenisen kiloa jotta ne kaksi saavat hyvät leikit aikaan.

Eniten stressasin ehkä sitä, kuinka pentu suhtautuu Tikruun joka Ähtärissä äidin luona majailee. Mutta taas tuli huomattua, että turhaahan se oli. Kumpikaan ei sen kummemmin ole lähestynyt toista eikä nostellut karvoja pystyyn. Heti aluksi tein koiralle selväksi, että kissaa ei saa lähestyä eikä se sitä kyllä teekkään. Tikru on itse vähän jo lähestynytkin, mutta poistuu paikalta aika nopeasti kun ei enää jaksa kiinnostaa. Yö meni hyvin myös vieraassa paikassa ja nukuttiin kuin tukit kertaakaan heräämättä 7 tunnin yöunet.






Lue lisää...

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Onnistumisia ja kauppareissuja

Arkisia kuulumisia, Freya on nyt viikon ollut kotona ja alkaa jo hyvin huomaamaan miten se tottuu asiaan, että enää ei ole kolmea kaveria riehumassa mukana. Se leikkii tosi hyvin ja paljon yksinkin jos kukaan ihminen ei kerkeä häntä viihdyttämään. Kersa juoksee ympäri kämppää yleensä raato suussa ja vinguttelee sitä ihmisten korvien iloksi. Eilen illalla se sai myös ensimmäisen kunnon hepulin ja juoksi pitkin makkaria niin kovaa kuin jaloista lähti.



Eilen myös leikattiin kynnet ekaa kertaa kunnolla, viimeksi pari päivää sitten yhdestä tassusta saatiin otettua pari onnistuneesti, mutta tälläkertaa se sujui ihan huikeen hyvin. Freya makas maassa kyljellään ja antoi napsia kaikki kertaakaan vetämättä tassua pois, kun toisen puolen tassut oli ok niin pidettiin pieni tauko käännettiin kylkeä ja sama toisen puolen kynsille. Vähän väliä sais tietysti palkaksi herkkua. Oon myös ite oppinut näkemään millon ja missä vaiheessa päivää on hyvä aika harjoitella asioita missä tarvitaan pennulta enemmän keskittymistä. Eikä siinä edes kaikki onnistumiset, nimittäin viime yö oli ensimmäinen kun F ei herättänyt piippailulla tai ylimääräisellä touhuamisella. Nukahdettiin kaikki yhdentoista jälkeen ja herättiin samaan aikaan puoli seitsemältä. Hieno pentu <3

Tänään mulla alkaa työt vasta kolmelta, joten kerettiin aamupäivästä tekemään kaikenlaista, lähettiin kahdeksan aikaan ajelemaan palokkaan kohti Kodin Terraa, käytiin ensin kiertämässä pieni lenkki järven vieressä menevällä tiellä. Vastaan tuli ihmisiä joista muutamaa taas moikattiin ja yksi koira mikä ohitettiin hienosti. Terralla käytiin moikkaamassa työkavereita ja tutustumassa tulevaan työpaikkaan missä jaetun maskotin virkaa hoidetaan Luka Cairnin kanssa. Töissä on hyvä puntari koirille ja myös pentu pääsi punnittavaksi, alustalle mentiin mitään sanomatta eikä se ollut sen kummoisempi kokemus. Painoa oli 5,7 kg. Sen jälkeen lähdettiin vielä käymään palokan Mustissa & Mirrissä ja hienosti oltiin sielläkin. Freya valkkasi pari luutakin mukaan koska vanha oli päässyt loppumaan. Kotiin päästyä vielä pestiin mahan alunen ja tassut hirveän rapakelin takia.



Lue lisää...

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Ensimmäinen yö kotona

Eilen Freya tuli kotiin, lähdin Aijalle kahden jälkeen pentua hakemaan, alkuun istuttiin kahvipöydässä - jälleen kerran liian hyvien eväiden kera, Venla oli myös Vilppua hakemassa samana päivänä ja he lähtivätkin kotiin hieman ennen meitä. Kaksi jäi vielä odottelemaan kotiutumista lähipäivinä. 
Paperit allekirjoitettiin ja katsottiin kuntoon, Saatiin kasvattajalta pentujen mukana lisäksi mustin & mirrin pentupakkaus mihin sisältyi reppu, herkkuja, lelu, ruokakippo, canaganin ruokasäkki ja jotain lehtisiä. Sen lisäksi saatiin pussukka täynnä kaikkea ihanaa, pari itsetehtyä lelua, itsetehty niin hieno panta, leluja ja herkkuja sekä iso säkki Wild Of Tastea mitä pennut on nyt syönyt lihan ohella.



Automatka sujui hyvin ja piippausta oli alkuun vain pienen hetken, toinen kerta, kun Freya matkusti yksin ilman kavereita. Ohikulkumatkalla oli pakko poiketa työpaikalle moikkaamaan työkavereita, kun kaikki niin innoissaan halusivat nähdä pentua (en mä toki ole siitä yhtään puhunut sielläkään:D) - onhan se pian rautakaupan maskotti ja vakiasiakas. Freya oli huippu eikä se epäröinyt yhtään kävellä liukuovien läpi tai seikkailla pitkin Terraa, hirveästi olis tehnyt mieli vain kirmailla ympäri kauppaa kivojen hajujen perässä :D kaikkia piti päästä pussailemaan ja moikkaamaan. Sai sieltä matkamuistonkin, kun eläinmaailman työkaveri lahjoi herkulla. Freya meinasi, että miksi ei jäisi sinne asumaan.

Ensimmäinen yö meni yllättävän hyvin, käytin pennun vikan kerran ulkona puoli 12 aikaan, minkä jälkeen alettiin itsekin nukkumaan ja sekin väsähti aikalailla samaan aikaan pienen iltavillin jälkeen. Ekan kerran se heräsi yhden maissa, piippasi vähän aikaa ja jatkoi unia. Olin myöhemmin yöllä niin unenpöpperössä, että en ole varma piippailiko se toisen kerran kolmen aikaan, vai näinkö unta. Vikan kerran kuului ääntä kuuden jälkeen jolloin herättiinkin kaikki. Aamutoimia puuhailtiin kahdeksaan saakka, minkä jälkeen ruvettiin molemmat taas pienille unille. 
Tänään ollaan ulkoiltu, opeteltu hihnassa kävelemistä, omaa nimeä kaiken muun lomassa, riehuttu vapaana läheisellä metsäpolulla, leikitty leluilla ja käytiin pienellä ajelullakin. Freya ei piipannut kertaakaan lähtiessä, jee :D Hihnassa tekis mieli vielä vähän riekkua ja kävellä jalkoihin, mutta sekin on jo hyvällä mallilla siihen nähden, että hihnassa ulkoiluja ei kovin montaa vielä ole. Panta vielä vähän ärsyttää ja kutittaa. Luokse tullaan jo aika hyvin sekä käskystä istutaan varsinkin jos on hyvää palkkaa luvassa.

Tänään kävi vieraita Ähtäristä ja tietysti heidätkin otettiin pusuilla vastaan, hauska huomata miten ulkonakin ollessa jokainen vastaantulija hymyilee ja rupeaa juttelemaan, kyllä ne koirat vaan ihmisiä yhdistää täytyy sanoa :D Hienosti pentu on moikannut kaikkia vastaantulijoita häntä heiluen, ei taida pidättäytyväisimmästä päästä olla tämä neiti. 

Tietysti jokaiselle se oma koira on paras, mutta kyllä mulla on vaan fiksu, kiltti ja iloinen pentu, en malta odottaa millainen siitä kasvaa. Freyan yleisolemus on tosi rento ja positiivinen ja se ei kyllä hätky eikä turhia ärhentele. Kaikki on kivaa ja ihanaa, niinhän se pitää ollakin.
Huomenna lauantaina treffaillaan ainakin Aijan ja Venlan sekä koiralauman kanssa, ensiviikko ollaan töissä, onneksi on lyhyttä päivää koska en tosiaan tiedä miten tuollasen nappisilmän malttaa jättää kotiin.. Viikonloppua lähdetään sitten Ähtäriin viettämään.


Lue lisää...

maanantai 6. maaliskuuta 2017

synttäreitä ja seikkailua

Lauantaina 4.3 oli Empathica's N-pentueen 2 v. synttärijuhlintaa laukan hallilla joka oli varattu 14:30-17:30. Lähdin töistä kolmelta ajelemaan hallille (kiitokset ihanalle Lotalle jonka kanssa sain vuorot vaihettua, että pääsin osallistumaan) ja siellä muut olivat jo päässeet alkuun. Tarjottavana oli super hyvää kakkua, karkkia, pastejjoita, pepsimaxia (joka on ilmeisesti heimojuoma, mä en vois taas olla onnellisempi miten just sattukaan hyvin, Terveisin pepsimax addikti :D)

Oli hauska nähdä muuta porukkaa ja koiria, niistä olin aikasemmin nähnyt paremmin vain keksiä joskus Aijalla käydessäni. Aikuisten koirien kanssa osa harjoitteli rally juttuja sekä skabana oli namikuja, joka onnistu osalta hyvin ja osalta ei ihan niin hyvin :D Oli hauska katsella koirien menoa ja kyllä sai nauraa varsinkin, kun keksi esitti oman viihdenumeronsa karkaamalla ja tuhoamalla namikujan sen herkuista. Jokainen sai tietysti palkinnot, ihanat itsetehdyt lelut, ihmisille kaunis itsetehty koru ja suklaapatukka. 
Toinen ohjelmanumero oli onginta, saaliina oli mustin ja mirrin pussukka mistä löytyi hyviä herkkuja koirille.

Pentujen kanssa leikittiin pentupiiriä, nakinpalat käsissä ja pentu kerrallaan kiertelemään pitkin ympyrää ja nakkia metsästämään. Freya tietysti juoksi mielummin kuin käveli ja meni rohkeasti jokaisen luokse.
Hallitouhun jälkeen osa ihmisporukasta lähti vielä syömään keskustaan American Dineriin, hyvää oli, mutta kyllä siinä vaiheessa jo sänky ja lämmin peitto huusi nimeä. 



Sunnuntaina 5.3 Kävin hakemassa pennun kyläilemään tulevaan kotiinsa päiväksi ennen varsinaista kotiutusta. Ensimmäistä kertaa ilman sisaruksia ja muuta laumaa. Autossa matkustettiin myös yksin ekaa kertaa ja se sujui pienen alkupiippauksen jälkeen rennosti nukkuessa. Perille Äänekoskelle tultua käväistiin ekana pihassa käppäilemässä ja kaikki oli niin kivaa Freyan mielestä ja mieli olis tehnyt juoksennella katsomaan kaikkea. Naapurin mummokin kehui söpöksi.
Rappuun astuttiin epäröimmättä vaikka vähän kaikui ja naapureista kuului ääniä, hissiin käveltiin myös itse ja epäröimättä, palkaksi sai kalkkunaa. Niin reipas pieni pentu joka ei pelkää varmaan mitään, en vois olla ylpeämpi.

Ensimmäisenä päästiin tietysti lelujen makuun ja lemppari löytyi heti, raato, tottakai. Asuntoa ekaa kertaa tutkiessa tuli vähän marmatusta ja ihmetystä siitä missä muut oli, mutta se loppui kyllä heti, kun tarjosi muuta ajateltavaa ja kivoja leluja. Ulkona käväistiin kolme kertaa ja kaikki tarpeetkin tehtiin hienosti ulos, Pidin Freyaa hihnassa kun en tässä asuinalueella viitsi vapaana pitää. Alkuun panta oli tosi ärsyttävä ja kutitti, mutta sekin unohtui kun vähän houkutteli jatkamaan matkaa. Päiväruoka syötiin hyvällä ruokahalulla ja pari kertaa piti nukkua päiväunet leikkien lomassa.

Seitsemän aikaan lähdin viemään pentua takaisin Jyväskylään ja automatka sujui jo heti mallikkaammin ja piippausta ei ollut nimeksikään. Päiväseikkailu sujui kyllä paljon paremmin, kuin uskalsin edes odottaa. Torstaina on hyvä kotiutua lopullisesti, kun on jo vähän saanut tutustua paikkoihin.







Lue lisää...